(Haastattelu Uutispäivä Demarissa 7.9.2006):
Demareilla sormiharjoituksia asuntorahoituksen
täysremonttiin
Teuvo Ijäs jäänee
"takapiruksi" asuntorahastoon.
Löytyykö Suomesta
poliittista tahtoa rakentaa kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja?
- Jos Asuntorahastosta (ARA) tulee aluepoliittinen kone,
joka jakaa rahaa alkuperäisen tarkoituksensa ulkopuolella,
josta on jo ennusmerkkejä, ollaan valtavan väärällä
tiellä, SDP:n asunto- ja maapoliittisen työryhmän jäsen,
kansanedustaja Arto Bryggare pohdiskelee.
Demariporukoissa ounastellaan, että keskusta haluaa
vahvistaa jo saavuttamaansa suvereenia läänitystä
asuntorahoituksesta.
Vain luu käteen
Liikkeelle lähdettiin Aravasta eli asuntorakennustuotannon
valtuuskunnasta, joka perustettiin 1949 lievittämään sodan
jälkeistä asuntopulaa Suomessa. Se kehitti järjestelmän,
jossa valtio myönsi halpakorkoista lainaa asuntojen,
etenkin kerrostalojen, rakennuttamiseen. Aravaa pidetään
yleisesti sosialidemokraattien aikaansaannoksena. Sen
työtä jatkoi asuntohallitus.
Esko Ahon (kesk.) hallitus lakkautti koko
asuntohallituksen ja perusti valtion asuntorahaston (ARA)
1993. Sen ylijohtajana on toiminut koko ajan Teuvo Ijäs
(kesk.), joka jää eläkkeelle, ja jonka seuraaja valitaan
tämän kuun aikana. Vahvin kandidaatti on Hannu Rossinlahti
(kesk.). Valinnan päättää käytännössä asuntoministeri
Hannes Manninen (kesk.).
ARA:lle valitaan myös hallintojohtaja, vaikka säädökset
asuntorahastosta eivät tällaista titteliä tunnekaan.
Siihen ennakoidaan valittavan keskustalainen henkilö.
Valinnasta päättää ylijohtaja Ijäs.
Vaikka Teuvo Ijäs jää eläkkeelle, hänen ounastellaan
jäävän "roikkumaan takapiruksi" ARA:n johtokuntaan vuoteen
2008. Valtion asuntorahasto siirtyy tuolloin Helsingistä
Lahteen. Asuntorahoituksesta, demariluomuksesta on
jäämässä vain luu sosialidemokraattien kaluttavaksi.
"Pätevä ja
ylisopiva"
Valtion asuntorahasto myöntää aravalainoja ja hyväksyy
korkotukilainoja vuokra- ja asumisoikeusasuntojen
rakentamiseen, peruskorjaukseen ja hankintaan.
Asuntorahasto työllistää Helsingissä tällä hetkellä 70
henkilöä. Näistä kolme on johtajia ja seitsemän
päälliköitä.
- Toivottavasti ymmärretään se, että puolueiden välisessä
väännössä ei käy tässä tapauksessa niin kuin viime aikoina
hyvin usein. Sosialidemokraattien niskaan kaadetaan lokaa,
Arto Bryggare toteaa.
- Kun merkittävään tehtävään hakee henkilö, joka on
aatteelliselta kannaltaan sosialidemokraatti, niin hänen
pitää olla pätevyydeltään ylivertainen ennen kuin hänen
valintaansa voidaan edes asettaa keskusteluun, Bryggare
sanoo.
- Demarin pitää olla paitsi pätevä, myös ylisopiva. Se
tuntuu olevan nyt trendi.
Sosialidemokraattien keskuudessa käydään jo
sormiharjoittelua koko asuntorahastopaletin uusimisesta.
ARA:n uusi nimi voisi olla "asuntomarkkinalaitos" ja sen
tehtäviin kuuluisivat näissä hahmotelmissa muun muassa
asuntososiaaliset kysymykset, tiedon tuottaminen
asuntomarkkinoista, asuntomarkkinoiden tilastointi,
asuntoalan tutkimustoiminnan kehittäminen sekä vanhan
aravakannan omistajapolitiikan ohjaus.
Taustalla
valtapolitiikkaa
ARA liikuttaa isoa rahasäkkiä. Asuntolainakannaksi
arvioidaan lähes 10 miljardia euroa.
Rahaston velkojen tultua maksetuksi rahastoon syntyy
vuosittain noin 400 miljoonan euron rahoitusylijäämä, joka
sinne jäädessään tulee olemaan aina poliittisten
intohimojen kohde, ja sitä jo nyt eräiden demarien
mielestä usein ohjataan aluepoliittisin perustein, eikä
alkuperäiseen tarkoitukseen eli sosiaaliseen
asuntotarpeeseen.
Ongelma rakentamisessa on Arto Bryggaren mukaan ennen
muuta peruskorjauksissa. Niiden tarve on valtava
erityisesti pääkaupunkiseudulla.
- Väitän, että asumisen ydinongelmat keskittyvät
pääkaupunkiseudulle, Uudellemaalle ylipäätään. Kaikki
ongelmat kulminoituvat Uudellemaalle. Myönnän toki, että
peruskorjaustarpeita on muuallakin, hän sanoo.
Bryggare muistuttaa siitä, että Asuntorahaston tulot
kertyvät pieni- tai keskituloisten vuokralaisten
maksamista vuokrista.
- Olisi enemmän kuin tähdellistä, että niiden edustus,
jotka ovat koko järjestelmän rakentaneet näkyisi myös
päätöksenteossa. Vuokranmaksajathan ovat ARA:n suurin
maksaja, Arto Bryggare tähdentää.
- Minä veikkaan, että tämä ei mene läpi automaattisesti.
Tässä on takana valtapolitiikkaa, Arto Bryggare
huomauttaa.
Seppo Peltoniemi
Uutispäivä Demari (7.9.2006)