Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro valtiontalouden menokehyksiä vuosille 2007 - 2011 koskevan valtioneuvoston selonteon palautekeskusteluun eduskunnassa 15.5.2006

Kansanedustaja Arto Bryggare

Arvoisa puhemies!

Sosialidemokraattinen puolue on ollut mukana kolmessa viimeisessä hallituksessa, jotka ovat nostaneet Suomen lamasta kansainvälisesti arvostetuksi menestys- ja mallimaaksi. 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Talous on saatu hyvälle kasvu-uralle. Valtiontalous on laitettu kuntoon ja valtionvelkaa on kyetty lyhentämään. Työttömyys on laskenut selvästi ja uusia työpaikkoja on syntynyt 350 000.

Nykyisen hallituksen yleinen talouspolitiikka on onnistunut edeltäjien tapaan hyvin. Linjana on ollut kasvun vahvistaminen ja aktiivinen työllisyydenhoito. Veropolitiikan ja tulopolitiikan yhdistäminen on tuonut talouteen vakautta ja ennustettavuutta. Se on antanut kotitalouksille vahvan ostovoiman lisäyksen ja yritysten kustannuskehitykselle kaivattua pitkäjänteisyyttä. Kotitalouksien usko talouteen on pysynyt edelleen varsin vahvana ja yritysten odotukset ovat historiallisen korkealla.  

Vahva talouskasvu on näkynyt myönteisenä kehityksenä työmarkkinoilla. Tämän vuoden aikana maaliskuuhun mennessä oli 44 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Avoimien työpaikkojen kasvu on ollut vahvaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on puolittunut 1990-luvun puolenvälin laman huipputasosta. Hallituskauden aikana on hyvä mahdollisuus päästä lähelle hallitusohjelmassa asetettua 100 000 uuden työpaikan tavoitetta. Samalla työllisyysasteessa on hyvät edellytykset nousta lähelle 70 prosenttia.

Rakenteellisten ongelmien takia työttömyyden lasku ei ole ollut toivotunlainen. Hallitus on kuitenkin toiminut määrätietoisesti tämän ongelman ratkaisemiseksi. Matalapalkkaisen työvoiman kysyntää on tuettu. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on kaksinkertaistettu. Työmarkkinatuen uudistamisella on vahvistettu työmarkkinatuen vastikkeellisuutta. Pitkäaikaistyöttömän yhteiskuntatakuu tarjoaa työttömille työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta on uudistettu.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää rakenteellisen työttömyyden ongelmaa edelleen merkittävänä yhteiskunnallisen epäkohtana. Työttömyyden kovaan ytimeen pitää puuttua esimerkiksi Tanskan-mallin tyyppisellä ratkaisulla.  

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet pitää oma talouskasvunsa EU-maiden keskimääräistä kasvua nopeampana. Johdonmukaisella ja uskottavalla talouspolitiikalla aikaansaatua vahvaa kotimaista kysyntää on yhä enemmän tukemassa vahvistuva vienti. Talouden kehitys on siten aiempaa laaja-alaisempaa ja tasapainoisempaa.

Keskipitkällä aikavälillä pullat näyttävät olevan tässä mielessä hyvin uunissa. Pidemmällä aikavälillä Suomen on lisättävä houkuttelevuuttaan teollisuuden investointien kohdemaana. Suomi on menestynyt erinomaisesti korkeaan osaamiseen perustuvan teollisuuden ja sen tuotekehityksen sijaintimaana. Aasia on viime aikoina lisännyt houkuttelevuuttaan tässä kilpailussa ja sinne on siirtynyt tuotantotoimintaa myös Suomesta. Kansainvälinen kilpailu yritysten sijoittumisesta kiristyy jatkossa ja eri valtiot sekä alueet yrittävät houkutella yhä kiihtyvään tahtiin kannattavaa ja tuottavaa yritystoimintaa alueelleen. Suomen on pidettävä huolta kilpailukyvystään myös tällä alueella. On huolehdittava koulutuksesta sen eri tasoilla ja julkisen rahoituksen riittävästä osuudesta tutkimukseen, teknologiaan ja innovaatioiden tuottamiseen. Tulevaisuudessakin Suomi voi menestyä vain korkean osaamisen ja tuottavuuden parantamisen kautta. Veroparatiisimallilla Suomi ei voi menestyä.  

Arvoisa puhemies!

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy nousee entistäkin tärkeämpään asemaan talous- ja sosiaalipolitiikassa työllisyyden ja peruspalvelujen turvaamisen ohella seuraavalla kehys- ja hallituskaudella.

Työllisyyden ja työttömyyden kehitys ovat avainasemassa hyvinvoinnin kasvattamisessa sekä köyhyyden torjumisessa. Hyvinvointi on kohentunut suurella osalla aikuisväestöä. Heidän elintasonsa on kohtuullisella tasolla, he elävät terveellistä elämää ja asumisen taso on parempi kuin aikaisemmin.

Kaikilla ei kuitenkaan mene hyvin. Työttömyys on edelleen liian korkealla ja siitä on ollut seurauksena heikko tulokehitys. Erityisesti yksinhuoltajien tulokehitys on ollut heikompaa kuin muiden. Elintaso Suomessa köyhyydessä elää vieläkin ihmisiä. Seuraavalla kehyskaudella on löydettävä sellainen vero- ja tulonsiirtopolitiikan yhdistelmä, joka oikein kohdennettuna vähentää köyhyyttä mahdollisimman tehokkaasti. Samaan aikaan peruspalvelut on pidettävä kattavina.

Tämä hallitus on tehnyt myös hyviä päätöksiä. Köyhyyden poistamiseksi on korotettu lapsilisiä, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen tasoa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistasoja.

Arvoisa puhemies!

Kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen on vuoden 2005 ennakkotietojen perusteella pysähtynyt. Kuntien toimintamenot kasvoivat kuitenkin edelleen nopeammin kuin tulot ja lainamäärä lisääntyi edelleen varsin ripeästi. Kehitys kuitenkin vaihteli varsin paljon kuntien välillä. Suurimmat talouden tasapainotusongelmat keskittyivät lähinnä pienempiin kuntiin. Suurissa kunnissa taloudellinen asema oli edelleen pienempiä parempi.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista mahdollisimman nopealla aikataululla. Uudistuksen on turvattava kuntalaisten hyvinvointipalveluiden saanti ja kehittäminen myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on oltava tasapainoinen, terveelle rahoituspohjalle rakentuva kunta. Toimiva kuntarakenne on luontevinta perustua luontaisten keskusten, ihmisten omien valintojenperusteella muodostuneiden työssäkäynti- ja asioimisalueiden pohjalle. Kuntien tulee olla väestöpohjaltaan nykyisiä selvästi suurempia.

Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen on johdettava tehokkuuden lisääntymiseen ja päällekkäisten toimintojen purkamiseen. Pelkällä palvelurakenteen uudistamisella ei pitkälle pötkitä.

Ikärakenteen muutoksen johdosta kuntien toimintaympäristö pysyy monella tapaa haasteellisena. Työvoiman tarjonnan supistuminen ja kiristyvä kilpailu työvoimasta vaikuttaa kuntien työvoiman saatavuuteen. Seuraavan viidentoista vuoden aikana kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle lähes puolet. Tulevan kehyskauden aikana eläkkeelle on lähtemässä noin 80 000 henkilöä.

Vaikka tilanne saattaa vaikuttaa vaikealta, antaa se kunnille myös mahdollisuuden kohdentaa työvoimatarvetta muuttuvien olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Sosiaali- ja terveystoimessa henkilöstön lisätarve on kaikkein suurin. Lapsiin kohdistuvat menot taas supistuvat, mikäli syntyvyys säilyy ennustetun alhaisella tasolla. Kuntien muidenkin tehtävien edellyttämää henkilömäärää pitää arvioida uudelleen, koska kuntien kokonaishenkilömäärää ei nykyisestään voida kasvattaa.

Kuntien on suunniteltava henkilöstöpolitiikkaansa pitkäjänteisesti. Pysyvillä työsuhteilla ja hyvällä johtamisella pystytään vaikuttamaan työoloihin ja työhyvinvointiin. Kuntien kestävä rahoituspohja, tehokas organisaatio ja hyvä henkilöstöpolitiikka muodostavat terveen perustan palvelujen tuottamiselle ja tarjoamiselle.

Arvoisa puhemies!

Kehysmenettely on ollut keskeinen välinen julkisen talouden tervehdyttämisessä. Menettelystä saadut kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä, mutta on myös tilanteita, joissa kehysmenettely on aivan liian jäykkä. Tämän vuoksi valiokunnan kanta siitä, että saatujen kokemusten perusteella kehysmenettelyn toimivuutta ja kehittämistarpeita on kuitenkin syytä arvioida seuraavaa hallitusohjelmaa ja menokehystä laadittaessa on perusteltu.

Erityisen ongelmallisia ovat olleet ne tilanteet, joissa määräraha-arviot ovat olleet jo lähtötasoltaan liian alhaiset. Tällä vaalikaudella etenkin liikenneväylien kehittämiseen ja kunnossapitoon osoitetut määrärahat ovat olleet alusta lähtien liian pienet. Tällaisissa tapauksissa esimerkiksi vaalikauden keskivaiheella pitäisi olla mahdollisuus tehdä tarpeelliset tarkistukset kehyksiin. Valiokunta esitti myös muita hyviä kehitysesityksiä ja esimerkiksi investointi- ja käyttömenojen selkeämpi erottaminen toisistaan lisäisi investointien pitkäjännitteistä suunnittelua ja toteutusta. 

Suomen tulevan menestymisen ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että liikenneväylät pysyvät hyvässä ja liikennöitävässä kunnossa. Hallituksen on päätettävä ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä väyläministerityöryhmän ehdotuksiin kuuluvien, vielä toteuttamatta olevien ensimmäiseen koriin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä vuosina 2007 ja 2008.

Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä on kohennettu monin eri keinoin nykyisen hallituksen toimesta. Joukkoliikenne on hyvä keino parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää ympäristöhaittoja erityisesti työmatkaliikenteessä. Joukkoliikenteen rahoitukseen pitää tehdä rakenteellinen uudistus, jossa kaupunkikeskusten tarpeet huomioidaan paremmin.       

Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että kehitysyhteistyömäärärahoissa pidetään kiinni hallitusohjelman mukaisesta 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteesta. Tällä vaalikaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat kasvaneet nopeasti. Vaalikauden lopussa kehitysyhteistyömäärärahat nousevat 0,43 prosenttiin bruttokansantulosta. Kehitysyhteistyömäärärahoja on lisättävä systemaattisesti ja niiden kohdentamista ja vaikuttavuutta on parannettava. Rahoituksen pitää olla myös nykyistä suhdanneriippumattomampaa.

Kansainvälisen uskottavuutemme kannalta on tärkeää, että seuraava hallitusohjelma sisältää pitävän kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisohjelman, jonka avulla tavoite 0,7 prosenttia bruttokansatulosta vuoteen 2010 mennessä saavutetaan.