Energialordit ja Eurooppa

Energia säätelee keskustelua Euroopassa ja vähän muuallakin.  Ilmaston muutos on tuonut keskusteluun aivan uuden sisällön. Maailman ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittävimmät päätökset tehdään varmasti energiaratkaisujen ympärillä. Noita päätöksiä tehdään tänään ja huomenna, mutta ketkä ovat noita energialordeja, joiden päätösten vaikutukset ulottuvat meihin ja moneen sukupolveen meidän jälkeemme.

Euroopan Unionin historiasta löytyy ensimmäinen vaihe, jonka lähtökohtana oli energia. Euroopan Hiili-ja Teräsyhteisö oli muutaman nykyisen EU valtion askel kohti hallittavampaa energiapolitiikkaa Euroopassa. Kyse oli paljosta muustakin, mutta energia oli kaiken alku. Noista päivistä EU on luonut valtaisan yhteismarkkinan, jossa karamellien värit on säädelty, rekkojen pituus niin ikään. Ja euroilla maksellaan kohoavia energialaskuja ympäri Eurooppaa, mutta yhteisiä energiamarkkinoita ei ole näkyvissä kuitenkaan aivan lähituntumassa.

Venäjän ja Ukrainan riitely kaasusta viime pakkasilla sai aikaan mittasuhteet, joihin Venäjä ei varmasti ollut varautunut kiistan alkumetreillä. Eurooppalaisille talouksille selvisi, että vanha manner palelee sen mukaan, miten energiaa eri muodoissa Venäjältä läntiseen Eurooppaan virtaa. EU on yli 50 % riippuvainen Putinin valtakunnan energiatuotannosta. Siinä meillä energialordi vailla vertaa.

Venäjä operoi aktiivisesti eurooppalaisilla energiamarkkinoilla. Gasprom – venäläinen kaasujätti- omistaa saksalaista kaasujättiä - Ruhrgasia. Venäläinen kaasutoimittaja on levittänyt omistustaan tuotannosta myös energiaketjun muihin osiin Euroopassa. Ymmärrän puolalaisten tuskan, kun kaasuputkea rakennetaan Itämeressä Venäjältä Saksaan.

 Meille suomalaisille kerrotaan, että energia on halpaa Suomessa ja yhteiset eurooppalaiset energiamarkkinat aiheuttaisivat nopeaa nousupainetta hintoihin myös Suomessa. Pohjoismaissa energiamarkkinat toimivatkin muuta Eurooppaa paremmin.

Muun Euroopan tilanne onkin surkea. Korkea energian hinta Saksassa on luotu suojelemalla omat energiajätit kilpailulta. Ne ovat nyt kooltaan sitä luokkaa, että pystyvät sääntelyn loputtua ostamaan markkinoilta kilpailijoilta. Saksan tarina ei ole ainokainen Euroopassa

On eriskummallista, että asiassa, joka on niin merkittävä jokaisen kansalaisen kohdalla, EU ei ole pystynyt luomaan yhteismarkkinoita, ei liioin menetelmiä ja säädöksiä sähkön siirron pelisäännöistä EU:n alueella.

Nyt on kiire ja yritystä riittää. Suomella on oiva mahdollisuus EU:n puheenjohtajamaana olla energiakeskustelun eteenpäin viejä. Eurooppaan on luotava välineet, joilla varmistetaan huomattavasti paremmin markkinoiden toimivuus ja kilpailu. Nyt muutama sähköjätti pystyy ylläpitämään korkeaa sähkön hintaa Euroopassa. EU:n on toimittava nopeasti tai me elämme ennen pitkää energialordien maailmassa, jossa sähkön hintataso määräytyy  Suomessa muutaman mannereurooppalaisen pörssiyhtiön pääkonttorissa.

Arto Bryggare

(Uutispäivä Demari 23.5.2006)