Sata vuotta - eikä suotta
Perjantaina 9.2. pidettiin SDP:n eduskuntaryhmän
100-vuotisjuhlaseminaari. Teemana oli mm demokratia ja
globalisaatio. Itselläni oli juhlava olo istua samassa
salissa eduskuntaryhmän entisten jäsenten kanssa.
Helsingin vaalipiirin entisiä kansanedustajia edustivat
mm. vahvat vaikuttajanaiset Tellervo Koivisto ja Tarja
Halonen. Kansalaisiakin muistettiin, lauantaina Helsingin
demarikansanedustajat tarjosivat kakkukahvit Kampissa ja
Itäkeskuksessa. Väkeä oli paljon liikkeellä, palautetta ja
kysyttävää riitti.
Yksi
juhlallisuuksiin liittyvä tapaus on Ulpu Iivarin
kirjoittama eduskuntaryhmän 100-vuotishistoriikki.
Suomessa (joka silloin oli vielä osa Venäjän
suuriruhtinaskuntaa) pidettiin ensimmäiset eduskuntavaalit
vuonna 1907. Jo tuolloin meillä oli yleinen ja yhtäläinen
äänioikeus sekä vaalikelpoisuus niin miehillä kuin
naisillakin. Suomen Sosialidemokraattinen puolue oli
perustettu jo vuonna 1899 Turussa. Vuoden 1907
eduskuntavaaleissa SDP sai 80 kansanedustajaa ja oli
suurin ryhmä.
100
vuoden saatossa eduskuntaryhmän työssä näkyy Suomen
poliittinen historia, itsenäisen valtion synty,
kansalaissodan vaikeat ajat, talvisota, jatkosota, rauhan
teko ja yhteiskunnan rakentaminen sodan jäljiltä,
hyvinvointivaltion kehittäminen sekä viime vuosikymmenen
lama ja siitä selviytyminen. Mielenkiintoista on tutustua
ryhmän työskentelyyn vuosikymmenten varrella. Kirjassa
valotetaan lyhyesti eduskuntaryhmän ja puolueen välisiä
suhteita, ryhmän sisäisiä taisteluita, sekä suhtautumista
hallitustyöhön osallistumiseen. Historian saatossa on
käyty tiukkojakin äänestyksiä hallituksen ja omien
ministereiden luottamuksesta.
Sata
vuotta sitten tärkeitä asioita olivat mm. äänioikeus,
itsenäisyys, työväen ja torppareiden asema sekä
alkoholikysymys. ”Tukkiyhtiöiden ja rahapösöjen
maahuijaus pitää lopettaa. Työtä tekevä kansa on saatava
turvatuksi sairauden, tapaturman ja vanhuuden varalta.
Lasten, naisten ja miesten liikatyörääkkäykselle on
saatava sulku. Viinavirrat ovat tukittavat ja kansan
valistuslaitokset avattavat. Kaikki kuristuslait
kumottavat.”
Tänään,
sata vuotta myöhemmin, täällä eduskunnassa edelleen
poliittisia intohimoja herättäviä kysymyksiä ovat
palkansaajien asemaan vaikuttava yhteistoimintalaki,
pätkätyöläisten asema, hyvinvointipalvelut sekä alkoholin
kulutuksen kasvu ja siitä aiheutuvat ongelmat. Eli
osittain hyvinkin samoja teemoja. Retoriikan ja politiikan
kieli oli kyllä ennen maanläheisempää ja selkeämpää kuin
nykyisin.
Historiikin sivuilta on luettavissa myös hieman niistä
poliittisista taisteluista, joita on eduskunnassa käyty.
Nyt peruskoulu ja päivähoito on kaikille itsestäänselvyys,
mutta niin ei ole suinkaan aina ollut. Peruskoulu,
kansanterveysjärjestelmä, päivähoitolaki, kaikki ovat
hyviä esimerkkejä siitä, kuinka sosialidemokraatit ovat
määrätietoisesti tehneet työtä ja saavuttaneet tuloksia.
Historiasta on opittavissa myös se, että mitä suurempi,
yhtenäisempi ja yhteistyökykyisempi ryhmä on, sitä parempi
joukkue siitä tulee ja sitä enemmän maaleja eli tuloksia
syntyy. Historia on tärkeää tuntea, mutta vain
tulevaisuuteen voimme vaikuttaa. Siksi vaalit on tärkeät
ja politiikalla on väliä.
Arto
Bryggare
12.2.2007