Sata vuotta - eikä suotta

Perjantaina 9.2. pidettiin SDP:n eduskuntaryhmän 100-vuotisjuhlaseminaari. Teemana oli mm demokratia ja globalisaatio. Itselläni oli juhlava olo istua samassa salissa eduskuntaryhmän entisten jäsenten kanssa. Helsingin vaalipiirin entisiä kansanedustajia edustivat mm. vahvat vaikuttajanaiset Tellervo Koivisto ja Tarja Halonen. Kansalaisiakin muistettiin, lauantaina Helsingin demarikansanedustajat tarjosivat kakkukahvit Kampissa ja Itäkeskuksessa. Väkeä oli paljon liikkeellä, palautetta ja kysyttävää riitti.

Yksi juhlallisuuksiin liittyvä tapaus on Ulpu Iivarin kirjoittama eduskuntaryhmän 100-vuotishistoriikki. Suomessa (joka silloin oli vielä osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa) pidettiin ensimmäiset eduskuntavaalit vuonna 1907. Jo tuolloin meillä oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä vaalikelpoisuus niin miehillä kuin naisillakin. Suomen Sosialidemokraattinen puolue oli perustettu jo vuonna 1899 Turussa. Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa SDP sai 80 kansanedustajaa ja oli suurin ryhmä.

100 vuoden saatossa eduskuntaryhmän työssä näkyy Suomen poliittinen historia, itsenäisen valtion synty, kansalaissodan vaikeat ajat, talvisota, jatkosota, rauhan teko ja yhteiskunnan rakentaminen sodan jäljiltä, hyvinvointivaltion kehittäminen sekä viime vuosikymmenen lama ja siitä selviytyminen. Mielenkiintoista on tutustua ryhmän työskentelyyn vuosikymmenten varrella. Kirjassa valotetaan lyhyesti eduskuntaryhmän ja puolueen välisiä suhteita, ryhmän sisäisiä taisteluita, sekä suhtautumista hallitustyöhön osallistumiseen. Historian saatossa on käyty tiukkojakin äänestyksiä hallituksen ja omien ministereiden luottamuksesta.

Sata vuotta sitten tärkeitä asioita olivat mm. äänioikeus, itsenäisyys, työväen ja torppareiden asema sekä alkoholikysymys.  ”Tukkiyhtiöiden ja rahapösöjen maahuijaus pitää lopettaa. Työtä tekevä kansa on saatava turvatuksi sairauden, tapaturman ja vanhuuden varalta. Lasten, naisten ja miesten liikatyörääkkäykselle on saatava sulku. Viinavirrat ovat tukittavat ja kansan valistuslaitokset avattavat. Kaikki kuristuslait kumottavat.”

Tänään, sata vuotta myöhemmin, täällä eduskunnassa edelleen poliittisia intohimoja herättäviä kysymyksiä ovat palkansaajien asemaan vaikuttava yhteistoimintalaki, pätkätyöläisten asema, hyvinvointipalvelut sekä alkoholin kulutuksen kasvu ja siitä aiheutuvat ongelmat. Eli osittain hyvinkin samoja teemoja. Retoriikan ja politiikan kieli oli kyllä ennen maanläheisempää ja selkeämpää kuin nykyisin.

Historiikin sivuilta on luettavissa myös hieman niistä poliittisista taisteluista, joita on eduskunnassa käyty. Nyt peruskoulu ja päivähoito on kaikille itsestäänselvyys, mutta niin ei ole suinkaan aina ollut. Peruskoulu, kansanterveysjärjestelmä, päivähoitolaki, kaikki ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka sosialidemokraatit ovat määrätietoisesti tehneet työtä ja saavuttaneet tuloksia.

Historiasta on opittavissa myös se, että mitä suurempi, yhtenäisempi ja yhteistyökykyisempi ryhmä on, sitä parempi joukkue siitä tulee ja sitä enemmän maaleja eli tuloksia syntyy. Historia on tärkeää tuntea, mutta vain tulevaisuuteen voimme vaikuttaa. Siksi vaalit on tärkeät ja politiikalla on väliä.

Arto Bryggare

12.2.2007