(Puhe Torpparinmäessä 10.6.2006)

Arvoisa juhlaväki

On todella hauskaa nähdä, että vuokrataloyhtiössä voi olla näin aktiivista toimintaa oman asuinympäristön hyväksi. Se todistaa osaltaan erilaisten asumismuotojen tarvetta ja myös menestystä Suomessa.

Vuokralla asumisen historia on yllättävän lyhyt Suomessa. Ensimmäinen huoneenvuokralaki tuli voimaan vuonna 1925. Sitä ennen vuokrasuhde oli yleensä maanvuokrasuhde. Huoneenvuokralaissa luotiin ensimmäisen kerran pelisääntöjä vuokramarkkinoille ja samalla tunnustettiin vuokralainen sopimuskumppaniksi.

Toisen maailmansodan jälkeen vuokra-asuminen vakiintui. Asumiskustannukset olivat kuitenkin korkeat ja asuttiin ahtaasti. Kaupungeissa oli alivuokralaisten pitopakko ja kaupunkeihin muuttoa rajoitettiin asuntopulaan vedoten.

Vuokra-asumisen määrän ja tason kohotti vuonna 1949 perustettu Arava eli asuntorakennustuotannon valtuuskunta. Kehitettiin järjestelmä, jossa valtio myönsi halpakorkoista lainaa asuntojen rakentamiseen. Lainan saannin ehdot olivat tiukat ja lainan saantiin vaikutti perheen koko ja tulotaso. Aravajärjestelmän periaatteena oli omakustannushinta.

Aravajärjestelmällä pystyttiin vastaamaan hyvin myös 1960-luvulla alkaneeseen yhteiskunnan rakennemuutokseen. Maalta kaupunkeihin muuttava väestö tarvitsi nopeasti asuntoja. Suomessa alkoi ennennäkemätön asuntotuotanto ja tiukoista aravasäännöksistä huolimatta asumisen taso nousi.

Arava on ollut loistava järjestelmä, jolla on luotu tasapainoinen ja inhimillinen kaupunkirakenne. Nyt Helsingissä on 45000 aravavuokra-asuntoa. Tulevassa Helsingin asunto-ohjelmassa suunniteltu aravavuokratuotanto pystyy nipin napin tyydyttämään erilaisten ns. erityisryhmien (kuten opiskelijat tai seniorikansalaiset) tarpeet. Helsingissä ja lähiseudulla on kuitenkin myös erittäin paljon ihmisiä, jotka työskentelevät matalapalkka-aloilla, mutta joiden ansiotaso kuitenkin ylittää tiukat aravarajat. Suuri tulevaisuuden haaste Helsingissä onkin, miten työntekijöille pystytään järjestämään kohtuullisen hintaisia vuokra-asuntoja.

HELSINGISSÄ on suunniteltu ns. omaa vuokrajärjestelmää ns. HARAVA-vuokratuotantoa. Järjestelmää on jo arvosteltu voimakkaasti. Hankkeeseen liittyykin vielä paljon selvitettävää, eikä se mahdollisesti toteutuessaan tietenkään korvaa Aravajärjestelmää.

On kuitenkin selvää, että kaupunkimme tarvitsee tulevaisuutemme kannalta tärkeitä vuokra-asuntoja, joissa tavalliset ihmiset voivat asua ilman pelkoa niiden mahdollisesta siirtymisestä esim. pois kaupungilta.

Joillakin poliitikoilla ns. oikeiston suunnalla on ollut harrastusta ja halua myydä Helsingin vuokra-asuntoja muualle. Asiaa varmasti tullaan jatkossa pohtimaan tarkasti. Olisi kuitenkin tyhmää ja lyhytnäköistä luopua omasta vuokra-asuntokannasta edes osittain. Vuokra-asuntomme ovat tulevaisuuden työsuhteet huomioiden elintärkeitä Helsingille. Näin tuumii myös helsinkiläinen elinkeinoelämä, joka on ollut vaatimassa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja jo pitkään ja syystäkin.

On kuitenkin syytä muistaa, ettei kyseessä ole pelkästään Helsingin haaste, vaan ongelmaa pitää tarkastella alueellisesti. Pääkaupunkiseudulla on pystyttävä nopeasti sopimaan yhteisestä asuntopolitiikan linjasta. Se on hyvin tärkeää täällä asuville ihmisille ja koko Suomelle.

Hyvät kuulijat

Nykyisessä tilanteessa on paljon samaa, kuin 30-40 –vuotta sitten. Kasvukeskuksiin kohdistuu voimakas muuttoliike. Paine asuntotuotantoon on suuri. Lisäksi elintason nousu nostaa vaatimuksia asumisen tason ja väljyyden suhteen.

Maailma on myös muuttunut muutamassa vuosikymmenessä voimakkaasti. Emme asu enää suljetussa taloudessa. Olemme osa euroaluetta. Inflaatio laski 1990-luvun lopulla noin kahteen prosenttiin ja pankkien asuntolainojen korot alle viiden prosentin.  Aravalainojen korko pysyi kuitenkin seitsemässä prosentissa vielä pitkään. Tälläkin hetkellä Arava on kalleimpia asuntotuotannon rahoitusmuotoja.

Maamme hallitus alensi aravakorkoja pari vuotta sitten, mutta alentamisen tarve on vieläkin olemassa, vaikka markkinakorkojen nousupaine on tällä hetkellä Euroopassa melkoinen.

On myös syytä pohtia onko reilua, että omistusasumisella on valtion myöntämä verovähennystuki, mutta vuokralla asumisella ei ole? Seuraavassa hallitusohjelmassa pitääkin mielestäni ottaa tasapuolisesti huomioon kaikki asumismuodot. Samaisen hallitusohjelman on myös huomioitava pääkaupunkiseudun erityistarpeet.

Kun nyt juhlimme 30-vuotiasta taloyhtiötä, on syytä pitää mielessä myös korjausrakentamisen tuomat haasteet. Pääkaupunkiseudun lähiöt ovat pääsääntöisesti siinä iässä, että ne kaipaavat mittavia remontteja; putket, julkisivut ja katot täytyy uusia. Rakennuskantaa ei saa päästää rappeutumaan. Korjausrakentamisen yhteydessä on otettava huomioon myös yhä lisääntyvän vanhusväestön tarpeet.

Hyvä juhlaväki

Torpparinmäki on hyvä osoitus siitä, että vuokralla voi asua hyvin ja kivassa ympäristössä. Toivon, että tulevaisuus on samansuuntainen. Monimuotoisella asumisella turvaamme viihtyisän ympäristön kaikille.

Toivotan onnea ja menestystä 30-vuotiaalle vuokrataloyhtiölle.