Terveys on elämisen ehto

Viime aikoina keskustelu terveydenhuollon ongelmista on varmasti aiheellista. Vaikka yhteiskunta on kohdentanut entistä enemmän veroeuroja terveydenhuoltoon, ei palvelutaso ole vastannut kysyntää. Selvää eriarvoistumista on myös havaittavissa. Kukaan rehellinen päätöksentekijä ei voi luvata salamaratkaisuja näihin monimutkaisiin ongelmiin. Mutta vielä enemmän minua huolettaa koko ns. terveydenhuoltokeskustelun sisältö. Me puhumme terveydenhuollosta, vaikka tarkoitamme omien sairauksiemme hoitoa. Sairaudenhoito-ongelmat suurine hoitojonoineen ovat ongelma, terveydenhuollosta ei juurikaan puhuta. No, mitä se terveydenhuolto sitten on?

Suomalaiset lapset ovat onnekkaita koululaisia, sillä Suomessa kouluruokailu on taattava kaikille peruskouluaan käyville lapsille verovaroin. Näin ei ole asianlaita monessakaan ns. sivistysvaltiossa. Helsingin säästöt ovat kyllä rajoittaneet kouluruokien kirjoa. Mutta onneksi tilanne on vielä hyvä. Jälkiruokavalikoiman karsiminen ei vaaranna varmasti lapsiemme riittävää ravinnonsaantia. Kouluruokailu on hyvää terveydenhuoltoa.

Kouluihin on myös ilmestynyt kaikenlaisia makeis- ja virvoitusjuoma-automaatteja. Usein niiden ilmestymiseen kouluihin on syynä aito tarve lisätä oppilaskuntien pieniä rahavaroja. Valitettavasti nämä makeisautomaatit ovat samalla myös osasyy lastemme entistä huonommalle syyhygienialle. Ne ovat terveysriski, niin hullulta kun se saattaa kuulostaa. Lasten hampaiden reikiintyminen on kasvussa. Näin ei saa olla jatkossa. Makeis- ja limppariautomaatit eivät ole hyvää terveydenhuoltoa. Makeisautomaatit on joko poistettava kouluista tai niiden sisältö on tehtävä terveellisemmäksi. Koulun liikuntatuntien tavoite on opettaa lapset liikkumaan. Ne eivät saa olla urheiluseurojen kyvynetsimistapahtumia. Erityisen tärkeitä liikuntatunnit ovat niille koululaisille, jotka muuten eivät saa päivittäistä kasvuiässä tarvittavaa liikunta-annosta muuta kautta. Liikuntatunnit eivät siis saa olla kursseina joskus, vaan niitä on oltava viikoittain läpi koko koulunkäyntiajan. Kasvavalle lapselle liikunta on kuin vesi kalalle.

Hyvä pyörätieverkko on hyvää terveydenhuoltoa. Pyörätieverkon rakentamisessa ei siis ole kysymyksessä vain liikenneväylä, vaan se on hyvää terveydenhuoltoa. Höytyliikunnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Toivon mukaan myös työpaikoilla oivalletaan tukea työntekijöiden aktiivista terveydenhuoltoa esimerkiksi heidän liikuntaharrasteita tukemalla.

Esimerkkejä riittää varmasti lisää. Todellisten terveyttä edistävien hankkeiden kohdalla kysymys ei enää ole vain marginaalisesta eri harrastusten tukemisesta vaan asia on kansantaloudellemme elintärkeä. Sairausmenojen kasvulle ei yhteiskunnassamme näy rajaa. Eri hoitomuotojen ja diagnostiikan kehityksen tai lääkkeiden kallistumisen kautta sairauksien hoito tulee joka päivä kalliimmaksi. Entistä suurempi osa kaikista maksamistamme veroista, joita eri tavoin kerätään, ohjautuu sairauksiemme hoitoon. Muualla maailmassa asianlaita ei ole sen valoisampi. Mutta rajat ovat lähellä. Suomalaisen terveydenhuollon ongelmia ei voi ratkaista pelkästään hallintoa uudistamalla, perusterveydenhuoltoon investoimalla, leikkausjonoja nopeasti lyhentämällä eli lisää rahaa terveydenhuoltoon laittamalla. Lyhyellä tähtäimellä raha tuo avun. Mutta syyt koko ongelmaan eivät poistu.

Meidän on katsottava itseämme myös peiliin. Olemmeko me valmiit panostamaan oman terveytemme vaalimiseen. Yhteiskuntamme on taattava hyvä terveydenhuollon taso, mutta viranomaiset eivät meitä terveeksi tee. Kyse ei ole kansantaloutemme ongelmien poistamisesta vaan omasta elämästämme. Kuuluisaa laulua mukaillen: Elämästä ei selviä hengissä, mutta elämämme laatuun me voimme omilla toimillamme kovasti vaikuttaa.

Etusivu  Asunto  Työelämä  Urheilu

Viro ja terveys  Viina vie  Yhteistyön aika  Amsterdamissa

Pääkaupunkiseudulle seutuvaltuusto  Ehdotus selvitysmiehestä  Asuminen, onni vai onnettomuus?  Minkälainen uhka on Viro?