Verokeskustelu käynnistyi oikein kunnolla, kun europarlamentaarikko ja Kokoomuksen puheenjohtajakandidaatti Marjo Matikainen-Kallström sanoi kannattavansa Viron mallin pohtimista myös Suomessa. Hän ei ole ollut ainoa tasaveron suomalainen puolestapuhuja. Myös johtaja Pentti Vartia (ETLA) sai muutaman suomalaisen aamukahvit väärään kurkkuun samanmoisilla ajatuksilla viime kesänä. Kokoomus ei suuremmin ole tasaverosta vielä meuhkannut.
Ilmeisesti heidän kannaltaan on parempi, että suomalaiset veronmaksajat eivät tiedä, mitä se on ja mitä se vaikuttaisi erituloisten ihmisten veroihin. Virossa tasaveroa aiotaan toteuttaa. Perusteluna käytetään sitä, että ihmiset on saatava maksamaan edes jotain tuloveroa. Historia kansalaisten veronmaksuhalukkuudessa on Neuvostoaikojen pohjilta ilmeisen murheellinen. Kokonaisveromäärähän se valtion kirstun vartioita kiinnostaa.
Mutta Virossakin ongelmat ja yhteiskunnan eriarvoistuminen jatkaa tällaisten verokäytäntöjen kautta voimakasta etenemistään, enkä usko pitemmän päälle sielläkään tasaveron kannatukseen.
|
| Matikainen haluaa romuttaa alempien tuloluokkien virkanaisten toimeentulon vähentämällä hyväpalkkaisten toimihenkilöiden ja yritysjohtajien verotusta. |
Suomessa ei ole Viron kaltaisia ongelmia. Meillä veromaksajien kokonaistaakka on kova, mutta veronkierron ilmapiiri ei ole vallitseva. Onneksi meillä myös ajatellaan niin, että parempaa palkkaa ansaitsevilla on paremmat mahdollisuudet maksaa veroa kuin pienempipalkkaisilla. Progressiivinen tulovero on suomalaisen hyvinvointivaltion peruskivi. Mutta on silti syytä pohtia, mitä tasaverolla Suomessa saavutettaisiin.
Jos Suomessa palkkatuloverokertymä haluttaisiin pitää nykyisellä tasolla tasaveromallissa, tietäisi se varsin korkeaa tasaverotasoa. Reilun 35 %:n tuloverotaso kaikilla veromaksajilla nostaisi rajusti sairaanhoitajien tai opettajien verotusta ja laskisi kansanedustajien ja toimitusjohtajien veroja huomattavasti. Ja silti olisi varmasti tilanne, jossa verokertymää olisi lisättävä erilaisilla muilla lisämaksuilla ja veroilla. Tällaisia mahdollisuuksia on esimerkiksi periä opiskelusta maksuja tai nostaa bensaveroja.
Eipä tunnu kovin houkuttelevilta vaihtoehdoilta.
Tasaverokeskustelun toinen puoli on suomeksi sanottuna se, että kyseisen veron puoltajat haluavat todellisuudessa valtion menoja pienemmiksi. Pienenevien veronmaksajaikäluokkien Suomessa tämä tarkoittaa entistä kovempaa linjaa terveydenhuollon tai sosiaalitoimen sektoreilla koulutuksesta nyt puhumattakaan. Nykyisillä verotuloilla olemme jo helisemässä, jollei työllisyystilanne paranne ja terveydenhoitomenojen kasvua saada aisoihin.
Marjo Matikainen-Kallström oli huippu-urheilija-aikoinaan ihminen, joka ei suuremmin lausuntoja kainon hymyn takaa jaellut. Ja jos jakeli, ei hän suuremmin mitään sanonut. Nyt tahti on toinen. Avaukset viittaavat hänen kaihoonsa saada aidosti eurooppalainen konservatiivinen puolue myös Suomeen. Kokoomuksesta hän on ajatellut tehdä sellaisen. Ajatus on tervetullut ja tuo varmasti värikkyyttä tähän suomalaiseen poliittiseen keskusteluun. Ruotsissa moinen toiminta ei oikein saanut tuulta purjeisiin, mitenkähän käy Suomessa. Meillä kapitaalia on ainakin vähemmän, mutta ehkäpä kapitaalista unelmoijia sitten taas enemmän.
