Helsingin ja Suomen suuri ongelma

Kansainvälisiä uutislähetyksiä seuratessa silmiin pistää liian usein yksi hankala asia. BBC tai CNN julkaisevat säätiedotuksensa Euroopasta kaupunkien nimet esitellen. Pohjoismaisten kaupunkien nimet ovat usein esillä Helsinkiä lukuun ottamatta. Sääkartta kertoo kyllä missä ovat kööpenhaminat tai tukholmat, mutta Helsinkiä ei näy eikä kuulu. Suomi on iso alue ilman tunnusta. Säätiedot kyllä saamme kotimaisistakin lähteistä, mutta viesti on edelleen kansainvälisesti ikivanha: "Mikä ihmeen Suomi tai Helsinki?". Uskallan väittää, että Suomi on edelleen Euroopassa ja varsinkin sen ulkopuolella kohtuullisen tuntematon valtio, ja maastamme annettava informaatio on rajallista ja usein varsin harhaanjohtavaa.

Emme elä aikaa rautaesiripun alla ja Suomen ja CCCP:n yyyaaaaa sopimuksia. Maineemme kännykkäkansana, ja tieto koululaisten kansainvälisestä menestyksestä oppimistuloksissa on kiirinyt jo Ruotsiakin edemmäs Keskiseen Eurooppaan, ja jopa Euroopan rajojen ulkopuolelle. Mutta Suomi-tietous on kuitenkin yleisesti Euroopassa vielä vajavaista, kun se Pohjoismaissakin on aivan olematonta. Pääministerimme nimeä eivät kadunkulkijat Oslossa tiedä - tosin hyvä kun tietävät omansa. Yleinen tietous on vielä Suomesta kovan saunomisen ja viinan juonnin maana. Noissa asioissa olemme niittäneet mainetta ja kunniaa laajalti.

Mutta onko se nyt niin paha asia, että olemme kaukana ihmisten ajatusmaailmoista Euroopan keskiöstä katsottuna? On se. Suomen suuri haaste on sijaintimmekin vuoksi tehdä itsensä tunnetuksi. Suomella ei ole keskieurooppalaista läheisyysetua puolellaan. Etäisyys on siis käännettävä hyödyksi ja menestystarinaksi. Tämä tehtävä on vaativa, ja siinä Helsingillä voi olla merkittävä rooli.

Suomi kuuluu monilla mittareilla mitattuna maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon. Meillä on matalat palkat koulutukseemme nähden, ja maamme on maailman turvallisin maa yhden mittauksen mukaan. Nämä seikat ovat merkittäviä yritysten sijaintipäätöksiä tehtäessä. Mutta on myös mittaustuloksia, joissa olemme häntäpäässä. Investointien houkuttelevuus on yksi asia. Helsinki kuuluu yhdessä mittauksessa Moskovan tasolle - aivan alapäähän. Tällä listalla Lontoo oli ykkönen. Lontoo on tunnettu, iso suurkaupunki keskellä valtavia markkinoita. Helsinki on tuntematon pieni suurkaupunki kaukana suurista markkinoista. Mutta tilanne ei välttämättä ole samoin kauan. Pietari on lähellä meitä oleva, nopeasti kasvava suurkaupunki, jonka kasvu on suureksi eduksi meille. Pietarin kehittymistä ei kannata seurata sivusta, vaan meidän on valmistauduttava ja tehtävä töitä hyödyntääksemme Venäjän kasvun kautta syntyvät uudet mahdollisuudet.

Helsingin kaupunki on yrittänyt toimia monin eri tavoin yleisen Helsinki-tietoisuuden kasvattamisessa. Resurssit ovat niukat ja pysyvät sellaisina, jos vain Helsingillä on vastuu koko seudun toimista. Ja valitettavan hajanaiseksi on jäänyt myös se kuva Helsingistä, jonka eteen matkailutoimistomme on tehnyt töitä. Se on ollut onkimista vähän siellä sun täällä.

Kaupunkikuvan kirkastamisessa on kysymys paljon muustakin kuin turismin tai yritysinvestointien houkuttelemisesta. Euroopan unionissa alueilla on tärkeämpi rooli kuin valtioilla uusien markkina-alueiden synnyttämisessä. Mikä alue on jatkossa pohjoisen Itämeren kasvualue, kuka kuihtuu? Tukholman seutu ei enää keskustele alueliitoksista vaan siitä, miten he voittavat kisan Itämeren herruudesta. Ja Tukholma on paljon suurempi kaupunki kuin Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja. - yhteensä. Resursseja ja haluja ruotsalaisilta löytyy. Kysyn: löytyykö meiltä?

Milloinkahan Espoon ja Helsingin kaupunginjohtajat marssivat samaan lentokoneeseen markkinoimaan yhdessä samaa aluetta? Milloinkohan näiden pienten kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, ..) pienet matkailu- ja markkinointiponnistelut yhdistetään yhdeksi, selkeäksi toimintamalliksi - ja budjetiksi, jossa kaikilla on sama yhteinen päämäärä? Hartain toiveeni on, että mahdollisimman pian.

Alueen kehittäminen yhteistyöllä edellyttää aluksi nopeita toimia. Kaupunkien kesken on perustettu neuvottelukunta asioita punnitsemaan. Koko alueen markkinointi kuuluu näihin asioihin. Odotan toiveikkaana tuloksia. Vielä ei ole liian myöhäistä, mutta kello käy ja Hakulista ei vielä näy.

Kaupunkien yhdistämistä voidaan puntaroida monesta kulmasta. Yksi kulma on tulevaisuuden työpaikat alueella. Niitä sopii miettiä jokaisen kuntapäättäjän ahkerasti. Palveluiden järjestäminen ei ole kiinni kuntakoosta, niin pienillä kuin suurillakin on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta palveluihin on aina kerättävä rahat. Ja Tukholman suunnasta niitä ei ole odotettavissa tälläkään vuosisadalla.

Arto Bryggare

Etusivu  Asunto  Työelämä  Urheilu

Väärä päätös  Liikennemuutokset  Liikenne 2025  Urheilun huumaa

Pääkaupunkiseudulle seutuvaltuusto  Ehdotus selvitysmiehestä  Asuminen, onni vai onnettomuus?  Minkälainen uhka on Viro?