Arto Bryggaren viikkopakina
Sisulla ja sydämellä Arto!

Viikko 41: Viina vie

Ensi vuoden muutokset alkoholilainsäädännössämme ovat varmasti suurimmat sitten kieltolain. Hallitus esittää tuontirajojen poistoja omaan käyttöön hankittavasta alkoholista EU:n sisämarkkinoilla. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisen henkilökohtaisen juhlan koittaessa rajoja viinan kannolle Virosta Suomeen ei ole, kunhan viinan raahaaminen tapahtuu "omin voimin". Rekka-autokortilla on varmasti käyttöä jatkossa ja kortin omistajilla ystäviä. Tilanne on siis varsin haastava Suomelle ja suomalaisille.

Alkoholiveroihin ehdotetaan myös muutoksia. Pääperiaatteena olisi se, että ns. kovan viinan eli kossun hinta laskee suhteellisesti enemmän kuin oluiden ja muiden ns. mietojen viinojen hinta. Alennukset astuisivat voimaan vuoden alussa, mutta tuontirajoitusten poisto vasta toukokuun alussa. Keskustelu viinasta käy nyt vilkkaana. Lisänä tässä kaikessa ovat mm. vihreiden ja kristillisten ideat, joiden mukaan veroa ei laskettaisi ollenkaan.

Tilanne on vaikea, mutta se ollut tiedossa jo yhdeksän vuotta. Saimme oikeuden erilaiseen verokohteluun alkoholin suhteen omissa neuvotteluissamme Euroopan unioniin liityttäessä. Nyt takaraja on edessämme ja meidän on aika sitoutua sopimuksiin. Myös tulevan EU-maa Viron aggressiivinen veropolitiikka lisää meillä muutostarpeita. Toki Viron veropolitiikalla on varmasti myös omat kansalliset perusteensa.

En voisi kuvitella tänä päivänä tilannetta, jossa emme laskisi viinaveroja lainkaan. On itse asiassa vastuutonta väittää, että vain seuraamalla mitä tapahtuu, saisimme parhaimman ratkaisun. Alkoholihaitat olisivat ns. nollatilanteessa varmasti moninkertaiset, veromenetykset valtavat, työpaikkojen menetykset huikeita ja säälittävä viinan rahtaus hirvittävää. On helppo kuvitella, minkälaisen pohjan tämä tilanne loisi muun muassa tietynlaiselle rikollisuudelle maassamme.

On selvää, että kalliin viinan aika Suomessa on ohi - valitettavasti. Olisi koko Euroopan kannalta parempi, että erityisesti kovan viinan verokohtelua katsottaisiin koko EU-järjestelmän piirissä uudestaan. Pienillä kulutusverojen nostoilla voitaisiin purkaa paineita muun verotuksen puolella. Kyseisessä viina-asiassa olen veroharmonisoinnin kannalla, jos se tapahtuu Suomessa omaksutun linjan suuntaan. Oluen ja viinien verokohtelun muutoksia Euroopassa ei ole syytä pitkään aikaan toivoa, niin rakastuneita saksalaiset ovat omaan olueensa ja ranskalaiset viineihinsä.

On myös selvää, että EU:n tasolla alkoholiongelmat eivät saa jatkossa olla pääsääntöisesti ns. taloudellisia haasteita. Alkoholin haittavaikutukset Euroopassa eivät poikkea Suomen vastaavista. Niitä on liian monella liian paljon. Alkoholin tuomat ennenaikaiset kuolemat eivät voi olla ongelma vain Pohjoismaissa.

Hallitus on joutunut arvioimaan montaa muuttujaa esittäessään alennuksia. Kukaan Suomessa ei vielä tiedä, mikä olisi täysin oikea veron alennus. Alennuksen pitäisi olla sellainen, jossa veromenetykset olisivat mahdollisimman pienet, samoin mahdollisesta alkoholin lisäkulutuksesta tulevat terveydelliset haitat. Nyt esitys on senkaltainen, että kossun ja oluen suhde on muuttumassa Viron omaksuman linjan mukaiseksi. Kossun hinta halpenee olutta enemmän. Juuri Viron hinnasto näyttääkin olevan ainoa peruste tälle päätökselle. Siellä kovan viinan alhainen hinta pyrkii ehkäisemään kotipolttoa ja rikollisuutta. Tulokset ovat olleet tässä suhteessa heikkoja. Alkoholiveron arviointi pohjolassa toimii dominoefektillä. Saksan verotuspolitiikka ajoi Tanskan alentamaan omia verojaan, ja nyt Ruotsi miettii vastaavasti tilannettaan Tanskan naapurina; myös Ruotsin on varmasti laskettava pian omia alkoholiverojaan. Paine on tulossa meille monesta suunnasta.

Viina tappaa Suomessa edelleen paljon ihmisiä. Alkoholiperäisten sairauksien määrän odotetaan kulutuksen kasvun myötä ainakin lyhyellä aikavälillä lisääntyvän. Voiko siis tällaisella päätöksellä olla mitään positiivista vaikutusta Suomessa? Olen kuunnellut tämän asian tiimoilta eri alojen asiantuntijoita ja rehellisesti on sanottava, että tässä esityksessä on vähän voittajia. Helsingin ja Tallinnan välillä toimivat laivayhtiöt voivat olla sellaisia.

Kieltolain aikana Viru Valge valloitti Suomen. Onko taas Virun Valgen aika?

Jos suomalaiset eivät menisi halvan viina perään yli merien ja mantujen, eivätkä joisi veron laskun myötä yhä enemmän, voittajia olisi paljonkin. Meillä olisi lisää rahaa muuhun kulutukseen, jonka avulla työllisyystilanne varmasti esimerkiksi palveluiden puolella paranisi. Myös terveydenhoidossa viinan viemillä rahoilla olisi käyttöä monissa muissa vaikeissa ongelmissa.

Hallituksen on tarkasti seurattava mahdollisen verohuojennuksen seurauksia. Oluen ja viinan vääristynyt hintasuhde aiheuttaa paineita jatkossa palata asiaan. Toisaalta raju oluen hinnan alennus voi veromerkitykseltään olla vielä tätäkin tilannetta huonompi.

Lisänä tässä sopassa ovat vielä ne, jotka samaan syssyyn vaativat viinejä maitokauppoihin. Se tarkoittaisi varmasti kansallista tragediaa, ja sitä me emme tarvitse. Oluen myynti kioskeissa ja huoltoasemilla on riittävän suuri ongelma jo tällä hetkellä. Muualla Euroopassa viinan myyntirajoituksilla ja muulla uudella kovemmalla lainsäädännöllä on saatu positiivisia vaikutuksia. Kysyn, pitääkö jokaisessa kesän kyläjuhlassa olla iso kaljateltta ja jokaisessa ns. urheilutapahtumassa kaljahanoja kentän joka kulmauksessa. Voiko urheilua tai oopperaa enää Suomessa seurata selvänä? Muualla maailmassa se tuntuu onnistuvan. Onnistuuko enää meillä?

 Keskustelu aiheesta
Kirjoittaja on kansanedustaja, joka aikaisemmin toimi huumeiden vastaista työtä tekevän "Elämä on parasta huumetta ry:n" toiminnanjohtajana.

10.10. Arto Bryggare
Edellinen viikkopakina:
 Huumeita ja seksiä
Takaisin

 Etusivu
 Asunto
 Työelämä
 Urheilu
 Pilleri päivässä
 Halpaa viinaa?
 Urheilun huumaa
 Eurooppalainen alkoholipolitiikka
 Helsingin omaisuus ei myynnissä
 Asuminen, onni vai onnettomuus?
 Elämälle vieraat mallit eivät tuo onnea