Viroa, viinaa ja vapautta

Viron liittyminen Euroopan Unioniin vappuna 2004 on saanut mielenkiintoisen spekuloinnin aikaan täällä Suomessa. EU: n laajeneminen koetaan uhkana ja mahdollisuutena riippuen vähän lausunnon antajasta. Keskustelu on kansalaisten piirissä keskittynyt enemmän viinan hintaeroihin, mutta kyseessä on laajempi suomalaista yhteiskuntaa testaava ja koetteleva asia.

Maidemme keskinäiset suhteet ovat erinomaiset. Viron suurlähettiläs Matti Maasikas kuvasi niitä sanomalla, että kyse on ystävien suhteista eikä vain valtioiden välisistä virallisesta liturgiasta. Me tunnemme virolaisia ihmisiä, usealla on paljon ystäviä Suomenlahden tuolla puolen. Kanssakäymisemme on kehittynyt erinomaisen nopeasti siitä lähtien, jolloin Viro irtautui silloisesta Neuvostoliitosta. Kuinka olikaan mahdollista, että olimme niin "kaukaisia" noina pimeinä CCCP- vuosina, vaikka kielemme on hyvin kaltaiset eivätkä elämäntapamme paljoakaan poikkea. Kyllä virolaiset ovat läheisempiä sukulaisia meille kuin nuo kuninkaalliset Pohjanlahden tuolla puolen.

Viron talous on kehittynyt nopeaa tahtia. Uusien EU maiden joukossa Virosta on tulossa uusi Irlanti eli maa, joka pyrkii hyödyntämään EU rakennerahastoresurssit mahdollisimman hyvin sekä jonka aggressiivinen veropolitiikka luo pohjaa nopealle taloudelliselle kasvulle.

Maksaako Viro laskunsa muiden rahoilla?

Suomessa ja Ruotsissa on osittain pelonsekaisesti mietitty Viron hallituksen eri päätösten seurauksia maiden talouksille. Hyvin alhainen kansalaisten tasavero 26 % on herättänyt vilkasta keskustelua täällä Pohjoismaissa. Ruotsin pääministeri Persson ei oikein pitänyt reiluna sitä, että ensin Viro kerää EU tukia eli Suomen ja Ruotsin kaltaisten maiden veroja Brysselin suunnalta ja sitten vielä alhaisilla veroilla houkuttelee yritykset maahansa. Viro maksaa siis muiden rahoilla omat laskunsa. Tätä keskustelua on hyvä jatkaa, mutta on myös annettava virolaisille mahdollisuus.

Virossa alhainen verokanta tuo valtion kassaan todennäköisesti enemmän rahaa kuin korkeampi vastaava toisi. Tasavero ei varmasti lisää kansalaisten tasavertaisuutta, mutta ei progressiivisessa verotuksessakaan kaikki ole vain oikeudenmukaista. Perinne ja kansalaisten luottamus veronmaksuun tuntuu olevan entisissä SEV- maissa kovin alhainen. Viron ulkomaankauppa on taas kovasti miinuksella. Tavaraa tuodaan maahan kovasti muualta, mutta Virosta ei vielä paljon tavaroita viedä muualle. Sen on houkuteltava yrityksiä maahansa jo tämän vuoksi. Suuri vaihtotasealijäämä on Virolle eri luokan ongelma kuin Yhdysvaltojen kohdalla.

Mutta Viron taloudellinen kasvu ja kehitys on myös meille suomalaisille suuri mahdollisuus. Viron alhainen palkkataso nousee talouskasvun myötä, mutta on alussa varmasti kova koetinkivi varsinkin Helsingin ja Tallinnan talousalueilla. Työvoiman ja yritysten liikettä on varmasti nähtävissä kasvavassa määrin ensi ja tulevina vuosina.

Virolaiset eivät ratkaise työvoimapulaamme

Virosta ei kuitenkaan tule meille työvoimapulan laukaisijaa julkiselle sektorille. Virolla on sama ongelma kuin meillä. Väestö vanhenee nopeasti. Onneksi edes lääkäripulamme Suomessa voi helpottua, sillä Virossa koulutusmäärät ovat sitä luokkaa, että lääkäreitä valmistuu yli oman tarpeen. Meillähän lääkärikoulutuksen laiminlyönneistä maksetaan nyt kovaa laskua ja pitkiä hoitojonoja. Viron haasteina ovat toisaalta maan kehityksen voimakas epätahtisuus. Tallinnan seutu kasvaa nopeasti ja samalla muualla Viroa ei oikein tiedetä, kummin olisi parempi - vanha liitto itään vaiko uusi etelään. Virolla on vielä monta oppituntia edessään aluepolitiikan kurssilta. Niitä oppitunteja ei kannata Suomesta hakea kuin muutama. On meillä toki jotain hyvääkin saatu tällä sektorilla aikaan, mutta hinta on ollut melkoinen. Sillä rahalla olisi pitänyt tulosten olla parempia.

Mitä tapahtui Yrjönyön messussa?  Viron traaginen menneisyys osa 1  Viron traaginen menneisyys osa 2 Aika tutustua toisiimme paremmin Olisi toivottavaa, että kaksi pientä maata (Suomi ja Viro)Pohjolassa onnistuvat löytämään toisensa vieläkin paremmin toisensa ison itäisen naapurin vieressä. Meillä on Viron kanssa paljon voitettavaa tulevaisuuden Venäjän kaupassa, ja nyt kyseessä ei ole kalavelkojen maksuja. Etenkin Helsingin ja Tallinnan talousalueiden tiivistyvä yhteistyö on tärkeä juttu kun pohditaan, minne investointeja tehdään itänaapurimme kehittymisen seurauksena. Suomessa työ on alkanut. Historiakirjoitusta rakennetaan uuteen uskoon ja suomalaiset lapset oppivat Virosta jatkossa varmasti enemmän kuin me aikanamme. On tietenkin toivottavaa, että myös Tallinnassa suomalaiset tunnetaan jatkossa muutenkin kuin ylisuurta viinalastia raahaavina öykkäreinä.

Etusivu  Asunto  Työelämä  Urheilu

Viron viinaralli  Helsingin asunto-ohjelma  Energiapolitiikka tuuliajolla

Viro verkossa  Eurooppalainen alkoholipolitiikka  Helsingin omaisuus ei myynnissä