Muutama päivä sitten Suomen suurimpia kaupunkia pistettiin elinkeinoelämän etujärjestön toimesta järjestykseen. Espoo oli tuon poppoon mielestä parhaiten toimiva, Helsinki ei. Meillä helsinkiläisillä on 'taseessa' liikaa sähköä, oli yksi elinkeinoihmisten päätelmä Helsingistä. Suomeksi Helsingin energia olisi myytävä pois meitä veronmaksajia rikastuttamasta - tai ainakin yhtiöitettävä, jotta valtio edes saisi vähän enemmän meiltä veroja.

Espoohan teki niin. Se myi energiansa Fortumille ja sijoitti rahansa oikein konsulttien neuvojen pohjalta. Vuosituotto sijoitetulle pääomalle ei ihan ole päässyt prosenttiin viime aikoina. Että näin taseita saa kevyemmiksi.

Toinen tie pääkaupunkiseudulla olisi ollut rakentaa yhteinen yhtiö tai kunnallinen liikelaitos energiayhtiöistä. Se paikka oli muutama vuosi sitten. Ja varmasti se olisi ollut myrkkyä monen pisnesmiehen ajatuksille ja vähän tuonut kisaa Fortumille. Ja taseet olisivat kunnilla kasvaneet. Mutta niinhän ei saanut olla.

Sähkömarkkinoiden kilpailutilanne vain sattuu olemaan erilainen kuin porkkanakauppiaalla aamutorilla ja julkisen toimijan on hyvä tiedostaa myös olosuhteemme. Joskus voi vielä pääkaupungissamme luntakin sataa ja silloin 'holotna '-kylmä ei saa yllättää. Näin kävi amerikassa muutama aika sitten, jossa kaikki on kaupan ja voittojen perään ei kukaan kysele. Tappiot maksaa se amerikkalainen veronmaksaja, jolla ei ole varaa verojuristeihin.

Helsingin olisi - ihan piruuttaan - pitänyt aikoinaan fuusioida Helsingin puhelin yhdistys omaan toimintaansa. Puhelimella soittohan oli joskus silloin niin arvokasta ja harvojen herkkua, että ei sitä köyhä kunta voinut sosialisoida. Mutta sähkökaapelit ja puhelin kaapelit noudattavat aika samoja reittejä koteihin.

Muutama vuosi kului ja soittaminenkin mahdollistui muillekin kuin poliisille ja palokunnalle. Helsingin Puhelin yhdistys muuttui osuuskunnasta yhtiöksi, meni pörssiin, muutti nimensä ja paljon muuta. En kaipaa kuntapuhelinyhtiötä - markkinat toimivat. Mutta kaapeleiden omistaminen maan alla olisi ollut mahdollisuus kunnalle rikastua ja tuoda maailma koteihin tasavertaisesti . Nyt tiedonkulkua maan alla omistaa Helsingin seudulla pörssiyhtiö, joka oli menossa Islantiin ja ties minne.

Helsingin Vesi on hyvä kunnallinen liikelaitos. Se tuottaa hyvää vettä kilpailukykyiseen hintaan meille kaikille ja putsaakin vettä pääkaupunkiseudulla parhaiten. Voisiko sen myydä - varmaankin. Mutta monopolitilanteessa voisi houkutus olla suuri hinnoittelun suhteen. Virossa menivät heimoveljet myymään oman vesituotantonsa eräässä kaupungissa englantilaisille. Ja maksajahan tuolle kaupalle löytyy aina hanan päästä. Tuli kallis kauppa myyjälle.

Kaupunki voi olla markkinoilla häirikkö, vakauttaja tai tasavertainen kilpailija -mitä vain. Suomi on kilpailun kannalta pieni paikka, kunnat vielä pienempiä. Ja vapaan kilpailun suurimmat vastustajat eivät löydy tavallisista kodeista - ne löytyvät markkinoilta. Kunnanpäättäjien on aina pohdittava veronmaksajien etua. Helsingissä on aina mietittävä asioita hieman toisin kuin Espoossa. Meillä ei ole isoa veljeä vieressä huolehtimassa tai auttamassa, jos jokin menee vikaan.

Evan paras kunta-raportti (PDF-tiedosto)

Arto Bryggare