Ajatus oikeudenmukaisuudesta

(Itsenäisyyspäivän aaton tanssiaisten puhe 5.12.05 HTY:n juhlasalissa)

Hyvät toverit

Ajatus oikeudenmukaisuudesta ja usko lakeihin on leimannut suomalaisen yhteiskunnan rakentamista sen ensi hetkistä alkaen. Tämä on tullut erinomaisesti esiin varsinkin kriisiaikoina. Suomalaisen kansanvallan perusta muurattiin sata vuotta sitten marraskuun 1905 suurlakossa. Laittomana koetut Venäjän sortotoimet saivat tavallisen kadunmiehen lähtemään kaduille vaatimaan oikeuksiaan. Suurlakon seurauksena yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä yksikamarinen eduskunta viettävät ensi vuonna satavuotisjuhlaa.

Sata vuotta sitten luotu kansanvaltainen järjestelmä on taannut sen, että suomalaiset ovat voineet kriisin hetkinä tuntea voimakasta yhteenkuuluvuutta ja halua puolustaa olemassa olevaa yhteiskuntajärjestelmää. Tässä me sosialidemokraatit olemme olleet aina eturintamassa.

Demokratia on osoittanut voimansa sekä sodan että rauhan aikana. Demokraattinen päätöksenteko vaatii yhteistyötä ja yhteistä vastuunottamista. Käynnissä oleva keskustelu kriisinhallintalaista ja presidentin valtaoikeuksista on kuin myrkkyä vesilasissa. Perustuslakitulkinnoista ollaan nostamassa maahamme kriisiä ilman tarvetta ja perustuslaillisia tarkoitusperiä. Hallituksen esitys lisätä tarkennus perustuslakiin on perusteltu. Suomalaisille on annettava selkeä kuva presidentin roolista kriisinhallintatehtävissä, olipa kysymyksessä EU:n tai YK:n alulle panema operaatio.

Perustuslaillinen säätämisjärjestys antaa puolueille mahdollisuuden ottaa asiaan kantaa ennen seuraavia Eduskuntavaaleja. Presidenttimme on puolustusvoimien ylipäällikkö ja hän johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Suomen puolustusvoimia ei voi jakaa presidentin joukkoihin ja hallituksen joukkoihin.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä presidentti ja hallitus joutuivat kantamaan raskaan vastuun jälkikäteen säädettyjen lakien vuoksi langetettujen tuomioiden muodossa. Oli kuitenkin tärkeää, että sodan aikana kansalla oli vahva usko siihen, että presidentti ja hallitus yhdessä ovat tehtyjen päätösten takana. Sotasyylliset eivät koskaan menettäneet kasvojaan kansan silmissä. Heistä tuli sankareita, joiden arvo viimeistään tänään ymmärretään.

Historiallisesti presidentin valtaoikeudet ovat Suomessa olleet laajat, mutta nyt Euroopan unionin myötä valtaoikeuksia on kavennettu ja hallituksen roolia lisätty. Tämä on tietenkin parlamentarismin näkökulmasta myönteinen asia. Suomen geopoliittinen asema ei ole kuitenkaan muuttunut miksikään. Kriisiaikana on tärkeää, että presidentti ja hallitus päättävät yhdessä tärkeistä asioista. Suomessa ei voi syntyä tilannetta, jossa mahdollisista sinkkiarkuissa kotiin tuoduista sotilaista on päättänyt vain hallitus tai vain presidentti. Edelleen on tärkeää, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että suomalaiset päättäjät tekevät yhdessä kaikkein raskaimmatkin päätökset.

Hyvät ystävät

Hyvinvointivaltio on sana, jota toistetaan nyky-Suomessa eri yhteyksissä ja eri tavoittein. On ihmisiä ja tahoja, jotka pitävät ainutlaatuista järjestelmäämme jäänteenä jostain menneestä ja katoavasta. Toisten mielestä hyvinvointivaltio on varmin vastaus kaikkeen sisältöä pohtimatta. Minulle hyvinvointivaltio on järjestelmä, jossa työn tekeminen ja oikeus työhön on kaiken toiminnan lähtökohta ja perusta. Sosiaali- ja terveydenhuoltomekanismit on luotu tukemaan tätä tavoitetta. Paljon on parannettavaa, mutta kolmikantaisesti ja sopimusteitse on pystytty rakentamaan hyvinvointia tavalla, joka hakee vertaistaan maailmassa. Vaikka maailma muuttuu nopeasti, sopimusjärjestelmä ei ole koskaan ollut este kehitykselle. Esteenä on pikemmin ollut vastuuton ja lyhytnäköinen ihmismieli. Pienen maan kapeat työvoimaresurssit ovat suuri haaste muuttuvassa maailmassa. Ja me emme voi jäädä kaipaamaan menneitä. Koulutus on edelleen avain parempaan hyvinvointiin tässä maassa. Ja jokaista meitä tarvitaan.

Vanhenevan Suomen mahdollisuus on kolmannen sektorin luoma tukiverkko. Ilman suomalaisia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestöjä Suomi ei olisi hyvinvointivaltio nykyisissä mitoissa. EU-byrokraattien on oivallettava tämä resurssi. Lisäesteiden rakentaminen tukiverkkojen paikkaajille on väärin ja ei tue EU:n strategioita. Kilpailukyky vanhalla mantereella on kiinni yhteisiin strategioihin sitoutumisen puutteesta ja kansalaisten epäuskosta koko EU:ta kohtaan.

Suomalaisten tulevaisuus ei ole vain työikäisten käsissä. Jokaisen panos ratkaisee. Sama totuus todettiin reilu 60 vuotta sitten. Silloin kansa vastasi haasteeseen yhtenäisenä ja yhdessä. Silloin kysymys oli elämästä ja kuolemasta Suomen puolesta. Nyt kysymys on hyvinvointivaltion elämästä tai kuolemasta.

Hyvät toverit

Kansanvallan hedelmiä pääsemme jälleen nauttimaan vajaan kuukauden päästä alkavien presidentinvaalien myötä . Sosialidemokraatteihin luotetaan tässäkin asiassa. Presidentti Tarja Halosella on historiallinen tilaisuus voittaa vaalit jo ensimmäisellä kierroksella.

Presidentinvaaleissa on kyse siitä, kuka ehdokkaista parhaiten pystyy puolustamaan lukuisissa kansainvälisissä vertailuissa menestynyttä suomalaista vientituotetta - hyvinvointivaltiota. Kuka on se presidenttiehdokas, joka uupumatta on taistellut maassamme pienten ja kärsivien puolesta? Kuka ehdokkaista ei ole väsynyt taistelussa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta?

Tarja Halonen on ylivertainen ehdokas. Hän on jälleen valmis kantamaan suurta vastuuta maastamme. Mutta kampanjaan TARJA tarvitsee kaiken tukemme ja panoksemme. Mielipiteet ovat mielipiteitä, media ei Tarjaa viimeksi valinnut. Kansa tahtoi Tarjan tasavallan presidentiksi ja kansa sai mitä tahtoi. Demokratia osoitti toimivuutensa.

Suomalaiset ovat olleet Tarja Haloseen tyytyväisiä. Mutta vain annetut äänet ratkaisevat. Urheilutermein, tämä vaalikampanja on kuin 400 metrin juoksu. Jotkut juoksevat alun niin kovaa, että maitohapot iskevät jo takasuoralla. Tärkeintä on kova loppukiri, sillä viimeinen sata metriä tässäkin kisassa ratkaisee. Olemme kaartaneet loppusuoralle. Rento, mutta tehokas loppukiri ratkaisee. Tehdään se - ja tehdään se yhdessä!

Hyvät toverit

Hyvää itsenäisyyspäivää ja Tarja voittoon heti ensimmäisellä kierroksella!

Arto Bryggare