Sadetta

Maailmanmestaruuskilpailut Helsingissä olivat luonnon ja ihmisluonteen taistelua. Tasapeli. Radoilla ja muilla suorituspaikoilla tehtiin suorituksia, joita ihmiset eivät ole ennen nähneet. Luonto testasi ihmisiä omilla suorituksillaan, joita ennen ei kyseisissä tapahtumissa ollut koettu. Suomalaiset katsojat olivat tässä näytelmässä sankareita. Kalliiden pääsylippujen puolesta koettiin myrskyt ja kuurot. Kansainväliset uutistoimistot alkavat jo ymmärtää 'talvisodan ihmeen' taustoja paremmin. Ilma ei ollut huonoa mainosta Suomelle. Emme pärjää Kanarian saarille, vaikka hellettä olisi tauotta stadionilla ollutkin.

Olympiastadionimme on vanha ja perinteikäs kokonaisuus. Rakennuksessa on nykypäivän vaatimuksille olevia puutteita ja vahvuuksia. Uusimmat stadionit maailmalla alkavat olla paikkoja, joissa urheilu- tai muita esityksiä seurataan suurelta valotaululta. Urheilijat esiintyvät kaukana ja 'katsojien kontakti' katoaa. Tekniikka kyllä toimii, mutta saadaanko tunnelmaa? Suomi ei näillä ihmismassoilla tarvitse uutta kansallista urheilupyhättöä. Sellaista ei voi eikä kannata rakentaa yhtä tapahtumaa varten. Mutta vanhaa stadioniamme on kuitenkin uudistettava. Istuinpaikat on katettava, ravintoloita ja muita palveluita on lisättävä. Niihin Stadikalla on tilaa.

Olen kierrellyt erilaisia stadioneita elämäni aikana. Ja erilaisia vessoja on nähty - vessoissa tavoitteena tulee olla toimivuus ja niiden riittävyys, arkkitehtuuriset taidonnäytteet voi säästää muualle. Muistikuvani eri stadioneista ovat enemmän tapahtumiin kuin kulisseihin viittaavia. Näin on muuten jatkossakin. Myös tapahtumissa tietty lisäsärmä lisää aistimisen nautintoa. Studioissa ei kukaan halua esiintyä.

Suomi menestyi näissä karkeloissa odotetusti. Odotin Karjalaiselta mitalia, hänellä oli paukut siihen ja tietysti Pitkämäeltä mitalia, hän on maailman paras keihäänheittäjä. Tommi Evilän suoritus oli huikea. Saman suorituksen uusiminen jatkossa on uusi haaste, mutta ei mahdottomuus. Tommi voi vielä potkaista paljon pitemmälle, väitti Mike Powell. Mike potkaisi 895 - hän tietää.

Suomen yleisurheilulla on edessään haasteellinen tie. Kuinka saada lahjakkaat suomalaiset nuoret lajin pariin, kuinka löytää lahjakkaille nuorille valmentaja 15-22-vuotiaana, kuinka kehittää urheiluseuroja niin, että yleisurheilua harrastavat myös siitä kiinnostuneet eivätkä vain ns. superurheilijat? Naisissa on suuri mahdollisuutemme. Fyysisesti lahjakkaista pitkäjalkaisia tyttöjä Suomessa on paljon. Koulujen opettajilla on urheiluun rekrytoinnissa oma mahdollisuutensa. En haikaile minkään DDR:n perään, mutta olisi sääli, jos lahjakkaille tytöille ja pojille ei esiteltäisi liikuntamahdollisuutta ja luotaisi valmentautumismahdollisuuksia.. Klassisessa musiikissa ja esimerkiksi baletissa lahjakkaiden seulonta ja valmennus on yhteiskunnallisesti tuettua ja kovaa puuhaa Suomessa. Ja näyttää toimivan ilman suuria vasta-argumenttejä menetetystä nuoruudesta yms.

18.8.2005

Arto Bryggare